Työnohjauksen hyödyt

Työnohjaus on prosessi, jossa työntekijä tai työyhteisö saa tukea ja ohjausta työssään kohtaamien haasteiden käsittelyyn sekä ammatilliseen kehittymiseen. Työnohjauksesta on hyötyä yksilölle, työryhmille ja organisaatioille. Työnohjauksella vahvistetaan työhyvinvointia ja tuottavuutta.

Työnohjauksesta voi olla apua kuormituksen hallintaan, työhyvinvoinnin parantamiseen ja työn laadun ja tuloksellisuuden kehittämiseen. Työnohjaus tukee ammatillista kasvua ja auttaa sopeutumaan muutos- ja kriisitilanteisiin. Työnohjaus vahvistaa yhteistyötä, yhteisöllistä toimintakulttuuria sekä muutosten onnistunutta läpiviemistä työyhteisössä (1).

Työnohjaus on investointi, joka voi auttaa ratkaisemaan ongelmia, vahvistamaan työnteon mielekkyyttä ja luomaan pitkän aikavälin kestävyyttä.

Työnohjauksen vaikuttavuutta on tutkittu laajasti, ja tutkimukset osoittavat sen edistävän työhyvinvointia, ammatillista kehittymistä sekä organisaatioiden tuottavuutta. Lapin yliopiston tutkimukset ovat osoittaneet, että työnohjaus parantaa tuottavuutta. Esimerkiksi liikevaihto ja palvelukapasiteetti kasvavat, sairauspoissaolot vähenevät, ja työntekijöiden vaihtuvuus pienenee. Tulosparannuksen on arvioitu olevan 500–3 000 euroa työntekijää kohti vuodessa. (2)

Työnohjausta tarvitaan monissa tilanteissa, joissa työntekijät tai työryhmät kohtaavat haasteita tai kaipaavat tukea ammatillisessa kehittymisessään. Työnohjaus toimii hyvin myös ennaltaehkäisevässä roolissa tukien työyhteisön toiminta- ja vuorovaikutuskulttuurin rakentumisessa.

Työnohjaus on tarpeen, jos työntekijä tai työryhmä kokee jatkuvaa stressiä, työuupumusta tai heikentynyttä työhyvinvointia, työnohjaus voi auttaa käsittelemään näitä tuntemuksia ja löytämään keinoja työssä jaksamiseen. Kun työyhteisössä esiintyy konflikteja, väärinymmärryksiä tai yhteistyön ongelmia, työnohjaus voi auttaa parantamaan viestintää ja ratkomaan ristiriitoja.

Työnohjausta voidaan käyttää tukemaan ammatillista kasvua ja kehittymistä. Se tarjoaa mahdollisuuden reflektoida omaa työtä, oppia uutta ja kehittää omia taitoja. Organisaatiomuutokset, uudet työtehtävät tai muut merkittävät muutokset voivat aiheuttaa epävarmuutta ja stressiä. Työnohjaus voi tukea näissä tilanteissa, auttaen työntekijöitä sopeutumaan muutoksiin ja löytämään uusia toimintatapoja. Työnohjauksen on todettu olevan avaintekijä resilienssin eli psyykkisen palautumiskyvyn kasvattamisessa. Se tukee työntekijöiden kykyä selviytyä työelämän haasteista ja muutoksista (3).

Työnohjausta voidaan käyttää myös työn laadun parantamiseen ja kehittämiseen, esimerkiksi uusien työtapojen omaksumiseen tai palveluiden kehittämiseen. Työnohjaus voi olla hyödyllistä silloin, kun työntekijä kaipaa tukea ammatillisen identiteetin tai roolin selkiyttämisessä, erityisesti silloin, kun työssä tapahtuu muutoksia.

Esihenkilöt ja johtajat voivat hyötyä työnohjauksesta saadakseen tukea johtamisessa, päätöksenteossa ja oman työnsä reflektoinnissa. Ulla Runnin tutkimus osoittaa, että työnohjaus selkiyttää esimiesroolia, auttaa arjen haasteista selviytymisessä ja vahvistaa ammatti-identiteettiä (4).

Lähteet:

1)       https://www.spesia.fi/tutkimustietoa-tyonohjauksen-vaikuttavuudesta/

2)       https://www.suomentyonohjaajat.fi/artikkeli/tyonohjauksella-tuottavuus-nousuun/

3)       Soile Joutsen Laurea 2020, Työnohjauksen merkitys työhyvinvoinnille -opinnäytetyö

4)       Ulla Runni KYAMK 2016, Työnohjauksen vaikuttavuus varhaiskasvatuksen lähiesimiesten työhyvinvointiin -opinnäytetyö