Miksi työnantajan kannattaisi olla kiinnostunut työntekijän saamasta Nepsy diagnoosista?

Nepsy diagnoosi on luonnollisesti terveystieto ja siten työntekijä itse päättää haluaako siitä työnantajalle kertoa. Meillä kuitenkin tällä hetkellä suhtaudutaan neurokirjon asioihin pääsääntöisesti avoimesti ja oman kokemukseni mukaan ihmiset kokevat siinä määrin helpotusta diagnoosin saadessaan, että haluavat avoimesti asiasta jakaa.

Neuroepätyypillisen ihmisen työskentely neurotyypillisessä työelämässä lisää kuormittumisen riskiä. Usein tarina menee niin päin, että ihminen uupuu kerran ja kaksi ja vasta tämän jälkeen saa nepsy diagnoosin, joka tuo selkeyttä tilanteeseen.

Minua työnohjaajana kiinnostaa kuormituksen vähentäminen ja työelämässä kohtaan entistä enemmän neuroepätyypillisiä ihmisiä, joten mielestäni ratkaisukeskeisen neuropsykiatrisen valmentajan opintojen aloittaminen oli looginen lisä työnohjaajan ja työyhteisösovittelijan koulutusten rinnalle.

Työterveyslaitoksen mukaan työkyvyn ja työhyvinvoinnin ongelmat maksavat Suomen taloudelle jopa uskomattomat 40 miljardia euroa vuodessa niin menetettynä työpanoksena, etuuksina kuin terveyden- ja sairaanhoidon kuluina. Työntekijät kokevat ansionmenetyksiä, joilla voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia henkilökohtaiseen talouteen inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan.

Työnantajalle esimerkiksi neljän kuukauden sairauspoissaolo saattaa maksaa pitkän pennin, mutta kokonaiskustannuksia on käytännössä mahdotonta arvioida.

Työehtosopimuksesta riippuen sairausajan palkkaa maksetaan yleensä ensimmäiseltä 1–3 kuukaudelta. Jos työntekijän bruttopalkka on 3 000 €/kk ja palkanmaksuvelvollisuus on 2 kuukautta, kustannus on 6 000 €. Jos työnantaja palkkaa sijaisen, tästä syntyy lisäkustannuksia niin rekrytoinnista, kuin palkkoinakin. Jos sijaisen palkka on 3 000 €/kk, kolmen kuukauden kustannus olisi 9 000 € + mahdolliset sivukulut. Sijaista ei kuitenkaan saada aloittamaan välittömästi, joten rakoa tulee. Työuupumuksen vuoksi sairauslomaa ei kuitenkaan koskaan saada neljää kuukautta kerrallaan, jonka vuoksi sijaisen palkkaaminen on käytännössä mahdotonta.

Jos sijaista ei palkata, työpanoksen puuttuminen voi aiheuttaa tuottavuustappioita. Näiden arviointi riippuu työntekijän roolista, mutta esimerkiksi projektien viivästyminen tai ylimääräinen kuormitus muille työntekijöille voi lisätä kustannuksia ja kerrannaisvaikutuksia.

Sairauslomasta aiheutuu myös hallinnollisia kustannuksia, kuten lääkärintodistusten käsittely, HR-työ ja korvaushakemukset. Työnantaja voi saada Kelalta korvausta sairauspäivärahan muodossa. Kelan korvaus alkaa yleensä 10. sairauspoissaolopäivästä (ensimmäiset 9 päivää jäävät työnantajan vastuulle). Korvauksen määrä perustuu työntekijän tuloihin, ja se voi kattaa osan palkanmaksusta.

Esimerkkilaskelma (3 000 €/kk bruttopalkka, 2 kk palkanmaksuvelvollisuus): Sairausajan palkka (2 kk): 6 000 € + Sivukulut (n. 25 %): 1 500 € + Kelan korvaus (arvio): -2 400 Yhteensä: n. 5 100 € (+ tuottavuustappiot ja hallinnolliset kulut), paitsi jos sijainen saadaan, tällöin kulut n. 17 tuhatta.

Työnohjauksen vaikuttavuutta on tutkittu laajasti, ja tutkimukset osoittavat sen edistävän työhyvinvointia, ammatillista kehittymistä sekä organisaatioiden tuottavuutta. Lapin yliopiston tutkimukset ovat osoittaneet, että työnohjaus parantaa tuottavuutta. Esimerkiksi liikevaihto ja palvelukapasiteetti kasvavat, sairauspoissaolot vähenevät, ja työntekijöiden vaihtuvuus pienenee. Tulosparannuksen on arvioitu olevan 500–3 000 euroa työntekijää kohti vuodessa.  

Jos työntekijä osallistuu Nepsy valmennukseen ja sen avulla saadaan ehkäistyä seuraava uupumusjakso, on säästö jo automaattisesti tuon aiemman laskelman mukaan hänen kuukausipalkkansa verran.

Olisiko niin, että työnantajan kannattaisi olla kiinnostunut ja itseasiassa mahdollistaa työntekijälle Nepsy -valmennus? Kustannus olisi työaikapanoksena 10 x 45min ja taloudellisena panoksena hieman yli 1000 €.