Mitä eroa on työnohjauksella ja coachingilla?
Työnohjaus on vakiintunut osa suomalaista työelämää, erityisesti sosiaali- ja terveysalalla, mutta sen historia juontaa juurensa jo 1900-luvun puoliväliin. Alunperin työnohjaus tuli Suomeen Ruotsista ja Saksasta, joissa sitä kehitettiin ammatilliseksi tukimuodoksi. Coaching on rantautunut Suomeen 80-luvulla, mutta ala on ammattimaistunut vuosituhannen vaihteessa ja erilaiset koulutukset aiheen parissa ovat lisääntyneet viimevuosikymmeninä. Coaching -koulutusta tarjotaan myös osana erilaisia johtamisen- ja kehittämisen koulutuskokonaisuuksia.
Työnohjaus ja coaching ovat molemmat hyviä menetelmiä, jotka tukevat työntekijän ja organisaation kehittymistä, mutta niissä on eroja erityisesti tavoitteissa, sisällöissä ja lähestymistavoissa. Ne sopivat paremmin erilaisiin tilanteisiin, toinen ei ole siis toistaan parempi.
Molemmissa menetelmissä ohjaajan rooli on tukea asiakasta omien voimavarojensa löytämisessä ja kehittämisessä, mutta erona on painopisteen asettaminen joko kokonaisvaltaisempaan ammatilliseen kasvuun (työnohjaus) tai tietyn tavoitteen saavuttamiseen (coaching).
Tavoite ja tarkoitus:
Työnohjauksen tarkoituksena on tukea työntekijää tai työryhmää tarkastelemaan, jäsentämään ja ymmärtämään omaa työtään syvällisesti. Sen avulla voidaan pohtia ja kehittää ammatillista identiteettiä, työn arvoja sekä työssä kohdattuja haasteita. Työnohjaus on usein pitkäaikaisempaa ja keskittyy laajempaan henkilökohtaiseen ja ammatilliseen kasvuun sekä työssä jaksamiseen.
Coaching on yleensä tarkempaan tavoitteeseen tähtäävä ja suorempi menetelmä, joka keskittyy tietyn päämäärän tai taitojen saavuttamiseen. Coachin tehtävänä on auttaa asiakasta tunnistamaan omia vahvuuksiaan, haasteitaan ja löytämään keinoja tavoitteen saavuttamiseksi. Coaching voi olla projektikohtaista tai keskittyä tiettyyn lyhyen aikavälin kehityshaasteeseen. Yleisin mielikuvamme liittyy ehkä urheiluvalmennukseen, mutta yhtä hyvin voi olla kyse esimerkiksi johtamisen haasteesta tai yksittäisestä projektista työssä.
Lähestymistavat:
Työnohjaaja on enemmän fasilitaattori, joka auttaa ohjattavaa käsittelemään omia ajatuksiaan ja tunteitaan sekä työssä kohdattuja tilanteita. Työnohjauksessa keskitytään usein reflektioon ja työnohjattavan kokemusten tutkimiseen. Prosessi on usein hyvin avoin ja sisältö määräytyy pitkälti ohjattavan tarpeiden mukaan. Työnohjaajan teoreettinen viitekehys voi esimerkiksi nojata systeemisyyteen, dialogisuuteen, voimavarakeskeisyyteen tai ratkaisukeskeisyyteen.
Coach toimii rohkaisijana ja sparraajana, mutta on usein suoraviivaisempi ja tavoitteellisempi. Coachingissa edetään yleensä selkeästi määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti, ja valmentaja auttaa asiakasta löytämään konkreettisia askelia kohti päämäärää. Coachingissa käytetään enemmän kysymyksiä, jotka ohjaavat ajatuksia ratkaisuja kohti. Coachin tausta voi olla myös esim. ratkaisukeskeinen tai systeeminen.
Kohderyhmät:
Työnohjaus soveltuu kaikille työelämässä oleville, erityisesti ammattialoille, joissa työ on kuormittavaa tai joissa ollaan vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa, kuten sosiaali- ja terveysalalla. Työnohjausta voidaan hyödyntää yksilöille, ryhmille tai tiimeille, ja sen tarkoitus on edistää ammatillista kehitystä ja työhyvinvointia.
Coachingia käytetään usein esihenkilöiden, johtajien ja asiantuntijoiden kehittämisessä, mutta se on myös yleistynyt laajemmin koko organisaation henkilöstön valmentamisessa. Coaching sopii erityisesti silloin, kun on selkeä kehitystarve, tavoite tai projekti, jonka saavuttamiseen tarvitaan tukea.
Prosessin kesto ja hinta:
Työnohjaus on usein pitkäkestoinen prosessi, joka voi kestää kuukausista jopa vuosiin. Se on luonteeltaan jatkuvaa työssä kehittymisen tukea. Esimerkiksi ryhmätyönohjauksen kustannus on tyypillisesti 3 500 € - 5 500 € vuodessa riippuen työnohjaajan hinnoittelusta ja erikoistumisesta. Yksilöohjaus on noin puolet tästä hinnasta.
Coaching-sessioiden määrä ja kesto määritellään yleensä tavoitteen mukaan ja ne voivat kestää muutamasta sessiosta muutamaan kuukauteen. Coaching voi olla intensiivinen lyhyellä aikavälillä ja suunnattu tiettyyn muutokseen. En ole perehtynyt laajasti coachingin hinnoitteluun, mutta vaikuttaa siltä että ryhmien tuntihinnoittelu pyörii suht samassa työnohjauksen kanssa, mutta johdon coachaus on johdon työnohjausta kalliimpaa, sen sijaan yksilöcoahaus on edullisempaa kuin yksilötyönohjaus.
Painopisteet:
Työnohjaus käsittelee laajasti työelämän ilmiöitä, kuten työn kuormitustekijöitä, eettisiä kysymyksiä, työrooleja ja organisaatiokulttuuria. Työnohjaus on usein dialogista ja antaa tilaa reflektoinnille ja oman työidentiteetin tarkastelulle.
Coachingissa keskitytään usein selkeiden, yksilöllisten tavoitteiden saavuttamiseen ja toimintatapojen kehittämiseen. Coaching-sessioiden aikana tehdään konkreettisia suunnitelmia ja asetetaan tavoitteita, joiden saavuttamista seurataan.
Toivottavasti tästä on sinulle apua tuotteen valinnassa! Kirjoittaja Maikki Arola on työnohjaaja ja työyhteisösovittelija. Työnohjaajaa voit etsiä Suomen työnohjaajat ry:n STOry:n hakukoneesta ja Coachia puolestaan Suomen coaching yhdistyksen sivuilta
#työnohjaaja #coach #työnohjaus #coaching